MaaritViimeisten yhdeksän vuoden aikana, kun olen tehnyt tietoista siirtymää pois kaupungista aina vaan syvemmälle maaseudulle olen huomannut sen, että jos en ole ollut täysin tasapainossa oman sisäisen luontoni tai ulkopuolisen maailmani kanssa, on ollut yhä suurempi tarve mennä etsimään tasapainoa ja palautumista ulkoa luonnosta.
Luonnossa tasapaino on olemassa oleva olotila, luonnollinen tapa olla. Luonnossa kokee helposti rauhoittumisen ja läsnäolon tunteen lisääntymisen itsessään. On jotenkin helpompi sulautua osaksi luontoa, tuntea kuuluvansa jonnekin ja olla osa jotakin suurempaa. Luonnossa tulee hyväksytyksi juuri itsenään, ilman vaatimuksia ja odotuksia.
Karista stressaantunut olo lenkkipolulle tai kävelylenkille
Kiireisessä elämässä, jossa kaikki on aikataulutettua ja paikasta toiseen kiirehditään ehtimättä pysähtyä, on omien ajatusten ja sisäisen ohjauksen hankalaa tulla esille. Luonnossa mieli hiljenee, ja hiljaisuudesta alkaa nousta niitä ajatuksia, joita kannattaa kuunnella. Niiden pohjalta luotu oma elämänpiiri tukee omaa hyvää oloa, hyvinvointia ja jaksamista.
Omannäköisen elämän luomisessa olennaista on löytää yhteys itseensä, siihen kuka todella on kaikkien niiden roolien, ulkoapäin annettujen odotusten ja rakenteiden takana. Usein eksyksissä olon tunne nousee siitä, ettei löydä enää itseään kaikkien niiden itse itselleen tietoisesti tai tiedostamattomasti rakentamien käyttäytymis- ja ajatusmallien muodostaman rajoittavan laatikon seinien sisäpuolelta. Yhteys itseen on kadonnut.
Olet varmasti huomannut, että joskus kun lähtee jonkun haastavan asian keskeltä pienelle happihyppelylle tai lenkille, niin kotiin palatessa asia onkin kuin itsestään ratkennut. Kehon ja mielen saadessa liikettä alkaa alitajunta järjestellä asiat selkeämpään muotoon. Ja ulkoilun jälkeen mieliala on myös yleensä parempi kuin ennen uloslähtöä.
Luonnon rauhasta löytyy avaimet oman sisäisen rauhan aarrearkkuun
Kun luonnossa saa rauhoittua olemaan läsnä itselleen, avautuu helposti myös mahdollisuus löytää itsestään niitä asioita, joita on joutunut sullomaan sisäänsä odottamaan jotain parempaa hetkeä tulla esille.
Silloin helposti tulee kurottauduttua ulkopuolelle, pyydettyä apua joltakin toiselta, jotta joku muu voisi sanoa, kuka minä todella olen ja mikä minulle onkaan parasta. Uskon kuitenkin, että todellinen asiantuntija tässä asiassa asuu jokaisen sisällä. Tarvitsee vain löytää taas tie kotiin, itseensä.
Minulle se on onnistunut parhaiten, kun löydän tieni taas kerran luontoyhteyteen, yhteyteen kaiken ympäröivän kanssa. Silloin voin turvallisesti kääntää katseeni myös sisäänpäin, siihen ydinosaan minua, joka on aina ollut ja johon ulkopuolelta tulevat asiat eivät vaikuta.
Silloin, rennosta olotilasta toimittaessa alkaa pikkuhiljaa selkeys levitä olemukseen. Kiireisen mielen huvipuistolaitteissa pyörineet samat toistuvat ajatukset, joista ei arjessa meinaa saada kiinni tai pääse eroon, alkavat antaa tilaa myös uusille ideoille. Hitaammassa vauhdissa myös jo olemassa olevat ideat ja ajatukset löytävät toisensa, yhdistyvät uudenlaisiksi tarinoiksi ja alkavat maalailla selkeämpiä laajempia kokonaisuuksia. Tulee tilaa hengittää. Ja voi alkaa havainnoida ja hahmottaa asioita uudesta näkövinkkelistä.
Luonnossa mieli rauhoittuu, hiljentyy ja antaa tilaa kuulla oman sisäisen äänen. Oman sisäisen viisaani, oman sisäisen kompassin ohjauksen takaisin oikealle polulle. Luonnossa stressitasot laskevat ja keho saa rentoutua, samalla mieli rentoutuu ja koko olemus rentoutuu. Mielestäni luonto on paras terapeutti, ystävä ja lepopaikka. Ja mikä parasta – se on ilmaista ja sinne pääsee helposti ja heti halutessaan palautumaan arjen kiireiden keskeltä.
Olen kirjoittanut paljon luonnon hyvinvointivaikutuksista ja luontosuhteesta toisella nettisivullani luonnonhoivassa.fi, jossa on myös tarjoamiani luontolähtöisiä hyvinvointipalveluita.
